Kyselin Instagramin @samulisairiala puolella, olisiko hyvä aihe koota blogiin yleisimmät kysymykset, joita kuulen vastaanotolla. Aihe sai positiivisen vastaanoton, joten tässä yleisimmät kysymykset hierojan vastaanotolta.
Kuinka usein pitäisi käydä hieronnassa?
Täysin yksilöllistä. On mahdoton vastata yhtä aikamäärettä, ja huomaan meneväni hyvin kauas varsinaisesta kysymyksestä suunnitellessani tätä vastausta – mutta hei, minun blogini, joten minun vastaukseni.
Toiset käy kerran viikossa, toiset kerran kuukaudessa ja toiset muutaman kerran vuodessa. Oma aktiivisuus ratkaisee paljon, ja siksi kehotankin asiakkaitani aktiivisuuteen kehonhuollon suhteen. Oma aktiivisuus pidentää hoitoväliä. Usein asiakkaan saapuessa vastaanotolle on käynnissä jo kauan vaivannut vaiva. Jokaisella käynnillä on tarkoitus mennä asiakkaan kanssa hoidossa eteenpäin. Ei ole tarkoituksenmukaista ensimmäisellä kerralla hoitaa ensin kahta tuntia hierojan pöydällä ja sitten antaa mukaan nipullista paperia kotihoito-ohjeita. Eikä myöskään se, että asiakas käy jatkuvasti muutaman päivän välein, sillä se ei palvele ketään.
Paras tulos saadaan, kun asiakas sitoutuu käymään muutaman kerran tiheällä hoitovälillä, saa yhden tai maksimissaan kaksi ohjetta mukaan ja joka kerta pyritään yhdessä pidentämään hoitoväliä.
Käyvätkö hierojat hieronnassa?
Käyn itse hieronnassa 2–3 kertaa kuukaudessa. Vaikka olenkin innokas huoltamaan ja liikkumaan, pidän myös sohvalla makoilusta enkä aina jaksa aktiivisesti liikkua. Se on ihan normaalia ja silloin tiedostan, että on syytä antaa huolto muiden käsiin.
Pyrin käymään kehon läpi kerran kuukaudessa hieronnan keinoin. Joskus jonkin vaivan ilmaantuessa painotan hoitoa esimerkiksi purentalihaksiin niin, että käyn läpi aktiivisen hoitojakson, jotta akuutti tilanne helpottaa. Hieronnalla on paljon vaikutuksia muun muassa stressiin, uneen ja autonomisen hermoston tasapainoon. Hieronta ei aina tarkoita ”yhden lihasjumin jurraamista”, kuten yksi mainio Instagram-seuraajani kommentoi.
Hieronnassa käyminen voi olla myös hemmottelua raskaan työviikon päätteeksi ja vaikka sosiaalinen hetki hierojan kanssa. Ammattitaitoinen hieronta on yhtä paljon myös korvien välin hoitamista kuin kehonhuoltoakin.
Väsyvätkö hierojan kädet hieroessa?
Hierojan etuna moniin muihin fyysisiin ammatteihin verrattuna on mahdollisuus toteuttaa omaa ammattiaan hyvin ergonomisesti. Sähköllä säädettävä pöytä laskee ja nousee asiakkaan ja hierottavan alueen mukaan. Voiman saa tuotettua jaloilla ja kehonpainolla. Joissain tekniikoissa mitä käytän, ottavat sormet ja kämmenet kuorman. Kuitenkin suurimman osan ajasta voima tulee jaloista. Voisin vastata tähän lyhyesti että ei, ei väsy kädet. Tiedän ammatteja, joissa kädet on paljon kovemmalla rasituksella. Omista käsistä pidän huolta aktiivisella lihashuollolla ja käymällä itse hierojalla hierottamassa käsiä.
Paikat ihan jumissa, voiko hieronta auttaa?
Oikeastaan tämä kysymys kuuluu yleensä niin, että ”onks sille mitään tehtävissä?”. Hieronta on tässä vaiheessa yleensä aloitettu ja asiakas kokee, että hänen selkänsä on niin jumissa, ettei sille voi enää mitään tehdä. Näinhän ei toki ole. Yhtään sellaista selkää en ole tavannut, mille ei mitään voi tehdä. Kuten tuossa ensimmäisessä kysymyksessä kirjoitin, on monta kertaa käynnissä vaiva, mikä on vaivannut jo pidempään. Näissä tapauksissa muutama hoitokerta lyhyellä aikavälillä muuttaa tilanteen täysin. Käsittelen ja ohjaan asiakasta tavoitteena aina säännöllisistä hierontakäynneistä luopuminen. Tavoite on kunnianhimoinen, eikä se ole hierojan käsissä enää yksin. Muu tavoite olisi kuitenkin ammattietiikan vastaista. Usein tavoite on mahdoton saavuttaa, mutta hoitovälin pidentäminen on jo iso askel siihen suuntaan.
En ole käynyt hierojalla – sattuuko hieronta?
Lupasin Instagramin puolella ottaa mukaan yhden bonuskysymyksen sieltä. Valitsin tämän, sillä muihin kysymyksiin löytyy vastaus näistä aiemmista laajennetuista vastauksista.
Ei, hieronnan tarkoitus ei ole sattua. Käytän asiakkaideni kanssa mittaria ”makea kipu on ok, sattua ei saa”. Kipu ei ole itsetarkoitus hieronnassa eikä hieronnan vaikutusta voi mitata kivun voimakkuudella. Joissain tapauksissa liiallinen kipu voi viedä tilannetta väärään suuntaan. Kipu aiheuttaa elimistössä suojautumisreaktion, jonka seurauksena lihakset voivat mennä jopa enemmän jumiin. Tämä on hierojan ammattitaitoa ja asiakkaan kanssa kommunikointia. Makean kivun ja sattumisen rajalla taitelu on yhteistyötä sekä hierojan ammattitaitoa arvioida, milloin hetkellinen makean kivun tuottaminen palvelee lopputulosta. Hyvä esimerkki hetkellisestä makean kivun tuottamisesta on triggerpainanta.
-Samuli