Viime aikoina olen sattunut mm. somessa paikalle, kun on keskusteltu TMD- eli purentaelimistön toimintahäiriöiden oireista. Kirjoitin oireista jo aiemmin blogitekstin, siihen pääset tästä. Tämä teksti käsittelee ennemmin ajatusta minun oman hoitamistapani takana, ja pohjaan sen omiin kokemuksiini oireista ja tähänastiseen kokemukseeni oireiden hoitajana asiakkaideni kanssa. Lisäksi tekstissä käsitellään sitä, mikä on ehdottomasti tärkein asia, kun vastaanotolle tulee TMD-oireista kärsivä asiakas.
Tunnet kipua kasvoissa
Purentaelimistön toimintahäiriöiden oireisiin liittyy todella usein erilaisia kasvojen kiputiloja, kuten kipua hampaissa ja ikenissä ja niin edelleen. Näille on helppo antaa selitys: Purentalihakset sijaitsevat ympäri päätä kiinnittyen eri kallon osiin kasvojen, ohimon ja leuan alueelle sekä kieliluuhun ihmisen kurkkuun. Hampaita yhteen purtaessa elimistö kuormittuu ja jännittyy. Yksipuolinen ja hyvin voimakas toistuva kuormitus saa lihakset ja niiden kiinnityskohdat aiheuttamaan kipua.
Muut oireet ovat sitten aivan kuin intialainen liikenne: ikinä ei tiedä, mitä vastaan tulee. Käypä hoito on hienosti listannut oireet ja suositukset hoidoista, mutta tuntuu valitettavasti vain siltä, että muutamia vuosia sitten rakennetut ohjeet ovat auttamatta käyneet vanhaksi. Oireille on hyvin vaikea antaa mitään tarkkaa diagnoosia pelkästään kliinisesti tutkimalla, tai jos joku sellaisen antaa, on vedetty mutkat liian suoriksi.
Joku hypoteesi on hyvä tehdä ja ihmiselle on tärkeä myös kuulla, ettei kyse ole mistään hengenvaarallisesta, vaikka olo saattaa joskus helpostikin viitata johonkin vastaavaan, kun on kysymys TMD-oireista. Oireet voivat nimittäin olla pahimmillaan erittäin kivuliaat ja hyvinkin tuntuvat. Joku on joskus leikkisästi sanonut “kun vika on päässä, sen ei tarvitse olla iso”. En ota alkuperäiseen tarkoitukseen sen enempää kantaa, mutta TMD-oireista puhuttaessa allekirjoitan tämän kuitenkin.
Huimaus ja näköhäiriöt – Oireita voi olla monia
Tuntopuutokset ja huimaus yms. on syytä tutkituttaa lääkärissä ja tarvittaessa kuvata pää sekä konsultoida neurologia. Mikäli näistä ei löydy mitään oireita selittävää, suosittelen ehdottomasti hierontaan hakeutumista. Olen törmännyt omalla toistaiseksi vielä hyvin lyhyellä uralla selittämättömään jatkuvaan huimaukseen, yhtäkkiseen silmien pimenemiseen eli näön häiriöihin, kuulon alenemiseen ja muihin korvaoireisiin, kasvojen puutumiseen, silmän nykimiseen, käsien puutumiseen jne. ja lisäksi vielä ihan varmasti kaikkiin käypä hoidon sivuilla listattuihin oireisiin. Näihin kaikkiin saatiin positiivinen vaikutus seuraavassa kappaleessa kuvatulla tavalla. Toiset saa avun pidemmäksi aikaa, toiset lyhyemmäksi aikaa. Palaan tähän hetken päästä tarkemmin.
Purentalihasten hieronta auttaa TMD:n oireisiin
Käytän omien asiakkaideni kanssa hierontaa, nivelkäsittelyä, joogaa, jumppaa ja kotihoito-ohjeita aina rentoutusohjeista ihan kotona tehtäviin hierontaohjeisiin. Olen muuttanut tässä ajan kuluessa omaa hoitotapaani sellaiseen suuntaan, että kun vastaanotolle tulee TMD- oireista kärsivä asiakas, jätän tutkimisen vähemmälle ja kuuntelen asiakkaan kertomuksen, jonka perusteella teen päätöksen hoidosta. Hoito noudattaa kuitenkin tiettyä kaavaa siksi, että TMD-oireista kärsivä saa aina parhaan avun, kun käsitellään poikkeuksetta selän alueelta rintarangan alue ja hartiat sekä niska huolellisesti, jonka jälkeen kasvot, pää, kaula, solisluuta ympäröivät kudokset, leukaa liikuttavat purentalihakset sekä kaularanka.
Oli oireet tai suun liike millainen tahansa, en tuijota enää pelkästään niitä, vaan pyrin vapauttamaan yläkehon alueelta niin pinnalliset kuin syvätkin fasciakudokset. Pyrin myös ehdottamaan keholle otteillani, että “jännitystila on turha, päästä vain irti”. Enää en välitä mikä lihas tai kudos juuri tämän asiakkaan oireet aiheutti, vaan pääasia on, että tilanne helpottaa. Mekanismi sen taustalla on täysin epäolennainen asia.
Hoitokertojen edetessä ja pahimpien oireiden helpottaessa otetaan mukaan myös äänentuottoon liittyvät rakenteet, selkäranka, kylkiluut ja vatsan alue, ja näin saadaan yleensä tilannetta helpotettua jo pidemmäksi aikaa. Mutta:
Älä stressaa!
Joskus pahimmat oireet uusiutuvat jatkuvasti, niiden hoitaminen kestää ja manuaalinen hoito junnaa paikallaan. Tällöin tarkoitus on vain pitää asiakkaan olo siedettävänä, valitettavasti. Joskus elämäntilanne vain on sellainen, ettei varsinaiseen aiheuttajaan ole mahdollisuutta sillä hetkellä vaikuttaa, ja paras apu on se hetken helpotus, minkä joku muu tarjoaa. Siitä ei ole syytä potea huonoa omaatuntoa tai syyllisyyttä, se on sinulle nyt tällä hetkellä se, millä sinun tilannettasi hoidetaan. Silloin ohjeet koskien aiheuttajaa saattavat kuulostaa samalta kuin joku ehdottaisi stressaavalle ihmiselle ohjeeksi “älä stressaa”.
Kuuntele asiantuntijaa
Minulla on vuosien kokemus myös asiakkaana manuaaliterapiasta ja erilaisista käsittelyistä. Joskus kokeiltiin jopa autonomisen hermoston tasapainottamista manuaalisella käsittelyllä koskematta purentalihaksiin, kun purentalihakset oireili – no ei auttanut, itseasiassa ei auttanut yhtään. Minun elämäntilanteeni on nykyään todella seesteinen: nukun pitkiä yöunia, liikun, ulkoilen, saan tehdä sellaista työtä mitä ihan oikeasti aidosti rakastan tehdä ja herään aamuun aina 95 % onnellisena ja 100 % vähintään tyytyväisenä. Silti valitettavasti minun on kerrottava, että aika ajoin puren hampaita yhteen. Teen aika paljon töitä sen eteen etten purisi – heiluttelen leukaa, rauhoitan iltani ilman elektronisia laitteita ja olen opetellut olemaan stressaamatta.
Elämänkatsomukseni on suurin piirtein – ei edes päivä kerrallaan – vaan enemmänkin että puoli päivää kerrallaan. Silti puren hampaita yhteen. En kärsi enää onneksi kovin pahoista oireista, ja olen elämässäni ollut myös aikuisiällä kaksi vuotta käytännössä oireetta ja pärjännyt ilman manuaaliterapiaa. Mutta esimerkiksi tälläkin hetkellä käyn säännöllisesti hieronnassa. Minun täytyy käydä, ja ajattelen niin, että toisilla on välillä alaselkä kipeä, toisilla niska, mutta minulla ei ole näistä kumpaakaan.
Ongelmani on jäykät leuat. Niitä pitää välillä hoidattaa, sillä oma panostukseni ei kaikesta huolimatta riitä. Haluan olla tässä rehellinen. Toki, ilokseni voin kertoa, että oireet ovat hyvinkin siedettävät, eivätkä missään tapauksessa vaikuta juurikaan elämääni jos ollenkaan, ja ne pysyvät poissa kun annan oireeni säännöllisesti jonkun toisen käsiin. Myös tästä syystä, ihan ehdottomasti tärkein asia, minkä TMD-oireita hoitava ammattilainen voi tehdä, on kuunnella asiakasta ja sitä, mitä hänellä on kerrottavana. Emme hoida tilastoja, tutkimuksia tai röntgenkuvia, vaan aina ihmistä. Jokainen on itse oman kehonsa asiantuntija. Asiantuntijaa kannattaa kuunnella.
-Samuli