Samulin hoitaessa asiakkaan TMD:n (Temporomandibular disorders eli purentaelimistön toimintahäiriöt) oireita, totesi asiakas kerran näin: ”Tuntuis kun sää tietäisit aina just mistä painaa.”
Hammaslääkäri suositteli purentakiskoa oireiden hoitoon
Tarkoitukseni on tässä postauksessa hieman avata, miksi asiakkaastani mahdollisesti tuntui siltä. Aluksi meidän pitää palata vuosia ajassa taaksepäin. Tutustuminen aiheeseen alkoi, kun hammaslääkäri suositteli minulle purentakiskon hankkimista. Olin kuitenkin jo silloin huomannut, että hieronta auttoi minulla oireisiin. Jo pelkästään tehokas niskan käsittely lievitti oireita tai vei ne hetkeksi pois kokonaan. Päätin silloin olla toistaiseksi hankkimatta kiskoa.
Oireet saivat pääni niin tukkoon, etten pystynyt edes ajattelemaan
Olin hoidattanut kasvojen lihaksia hieronnassa satunnaisesti muutamia kertoja, kun oireet olivat äityneet pahaksi. Tässä vaiheessa tämä hoito ei kuitenkaan vastannut sitä, mitä tänä päivänä TMD-hoidosta tiedetään. Mentorini osteopaatti Harri Rovion vastaanotolle päädyin täysin sattumalta. Ihan tarkkaa muistikuvaa minulla ei ole kuinka Harrille päädyin soittamaan, mutta jostain hänen yhteystietonsa onnistuin kaivamaan.
Tarvitsin tässä vaiheessa kipeästi apua, sillä niska–hartia- tai kasvohieronnasta ei ollut enää pitkään aikaan ollut mitään apua. Te ketkä narskuttelette hampaita öisin, tiedätte tämän tunteen: Henkinen kuormani oli ajanut minut siihen pisteeseen, etten pystynyt aamuisin nielemään, päätäni särki taukoamatta ja toinen korva oli lukossa ja se humisi. Silmät tuntuivat väsyneiltä, ja sitä myöten jouduin suurimman osan päivästä siristelemään. Pääni oli aamuisin niin tukossa, etten pystynyt edes ajattelemaan. Päänahka oli takertunut kallooni eikä särkylääkkeistä ollut enää mitään apua.
Olo oli huomattavasti parempi hoidon jälkeen
Sain Harrille ajan. Hän teki työtä omalla tavallaan. Tässä vaiheessa ei Harrin kanssa kuulumisia juuri vaihdettu. Muistan miettineeni hoidon aikana ”kun vaan tästä selviän”. Olin sopinut tapaavani hoidon jälkeen ystäviä, mutta oloni oli niin surkea, että peruin tapaamisen ja ajoin suoraan kotiin ja menin nukkumaan. Nukuin aamuun asti.
Herätessäni teki mieli kysyä, näkikö kukaan sen rekka-auton rekisteritunnusta, mikä ylitseni ajoi. Vannoin soittavani Harrille vain peruuttaakseni seuraavat varaamani ajat, sillä kasvoihini ei ollut ikinä sattunut niin paljon. Onneksi en perunut. Muutaman päivän päästä hoidosta en edes muistanut koko oireita, koska niitä ei ollut. Yhtenä aamuna tajusin, että hetkinen, päähäni ei ole sattunut moneen päivään. Toki poskia särki ja ohimot olivat hellänä ja korva lukossa, mutta olo oli huomattavasti parempi ja levänneempi.
Toisen hoitokerran jälkeen ero oli huomattava
Olin varannut Harrin suosituksesta uusia aikoja lyhyelle aikavälille. Muistan toisen hoitokerran jälkeen kävelleeni Aleksanterin puistossa takaisin autolleni ja miettineeni ”tältä pään siis kuuluisi tuntua”. Aloin ajatella, että olin saanut apua. Kävin Harrilla muutamia kertoja noin viikon välein, minä aikana samalla tutustuimme toisiimme. Oma henkinen kuormani keveni sitä mukaan, kun sain asioitani hoidettua ja silloiset oireeni jäivät pala palalta Harrin hoitopöydälle.
TMD:n hoito isona osana ammatillista kokonaisuutta
Tiesin jo tässä vaiheessa hakeutuvani hierojakoulutukseen, kun aika on kypsä. Kerroin tästä Harrille ja sovimme, että ilman muuta myös TMD:n hoito tulee olemaan iso osa ammatillista kokonaisuutta, minkä otan huomioon hoitaessani ihmisiä. Tässä vaiheessa oli jo itsestään selvää, että Harri tulee minut kouluttamaan. Niin tehokas ja toimiva hoito oli omalla kohdallani ollut. Oma hoitovasteeni oli 100 %, tekisi mieli sanoa 150 %, sillä en hoitoon hakeutuessani muistanut enää, että olo voi olla niin hyvä.
Nykyinen tilanteeni on hyvä
Nykyinen tilanteeni on hyvä. Olen tiedostanut omat heikot kohtani. Kärsin siis ajoittain bruksauksesta, eli yöllisestä hampaiden yhteen puremisesta. Psykososiaaliset tekijät ovat isoimmassa osassa kohdallani oireiden synnyssä. Oireiden ilmaannuttua pyrin vaikuttamaan niihin omahoidolla ja hakeutumaan hoitavan tahon vastaanotolle. TMD-oireista ajattelen tänä päivänä niin, että ne ovat kuin flunssa. Ne tulee ja menee, välillä niiden hoitamiseen pitää keskittyä enemmän kunnes ne voi taas pitkäksi aikaa unohtaa kokonaan.
-Samuli